ILMASTOINFO
Meneekö ilmastonmuutos metsään?
Tiedätkö, mikä ihan tavallinen asia tarjoaa keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen?
Sama asia tarjoaa meille työtä, vaurautta, hyvinvointia, rakennusainetta, energiaa, lämpöä ja harrastuksia.
Kerro aluksi, miltä sinusta tuntuu
Kuinka paljon ilmastonmuutos aiheuttaa sinussa epävarmuutta ja turvattomuutta?
EI LAINKAAN
PALJON
No niin, sitten mennään. Tehdään yhteinen retki, joka auttaa vaikuttamaan ilmastonmuutokseen turvallisilla ja kotoisilla konsteilla.
Paljon
Et todellakaan ole yksin, sillä 24 % suomalaisista nuorista kokee erittäin paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia.
Melko paljon
Kuulut enemmistöön, peräti 43 % nuorista kokee melko paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Ei lainkaan
Kolmannes nuorista on kanssasi samaa mieltä, eikä murehdi erityisesti ilmastonmuutoksen takia tai huoli on vähäistä. Sekin on ihan ok. Kannattaa kuitenkin hankkia tietoa ja oppia omasta roolista.
Metsän aika on nyt, kun koko maailma kaipaa sen apua!
Miksi mennä metsään?
Metsä on aina ollut meille tärkeä asia. Se on myös menestyksemme perusta ja loistava lähtökohta ilmastonmuutokseen vaikuttamiseen.
Metsä vaikuttaa meihin monella tavalla ja mekin voimme vaikuttaa metsien avulla. Käydään katsomassa näemmekö metsän puilta.
Kaupunki ja puistometsät
Puut ja muut kasvit luovat viihtyvyyttä ja tuovat luonnon meidän lähellemme asutuille alueille ja kaupunkeihin. Myös omalla pihalla olevat puut kaunistavat maisemaa ja rauhoittavat mieltä. Puistot ja viheralueet ovat tärkeä osa tasapainoista kaupunkiympäristöä.
Vaikka muutama puu ei vielä olekaan metsä, pienikin määrä metsäluontoa parantaa hyvinvointiamme ja asumisen viihtyisyyttä.
Lyhytkin metsässä vietetty aika laskee verenpainetta ja lieventää stressiä. Jo luontokuvien näkeminen ja metsän äänien kuuleminen kohentaa mielialaa ja voi helpottaa esimerkiksi päänsärkyä.
Oletko koskaan miettinyt, paljonko asuinalueellasi on puita, ja miltä ympäristö näyttäisi ja tuntuisi ilman niitä?
Vaikka muutama puu ei vielä olekaan metsä, pienikin määrä metsäluontoa parantaa hyvinvointiamme ja asumisen viihtyisyyttä.
Lyhytkin metsässä vietetty aika laskee verenpainetta ja lieventää stressiä. Jo luontokuvien näkeminen ja metsän äänien kuuleminen kohentaa mielialaa ja voi helpottaa esimerkiksi päänsärkyä.
Oletko koskaan miettinyt, paljonko asuinalueellasi on puita, ja miltä ympäristö näyttäisi ja tuntuisi ilman niitä?
Luonnontilainen metsä
Aarniometsä on vanha ja luonnontilainen metsäalue, jonka puusto on saanut kasvaa täysin tai lähes kokonaan ilman ihmisen tekemiä toimenpiteitä. Talousmetsiin verrattuna erona on, että luonnontilaisissa metsissä puut ovat vanhempia ja eri-ikäisiä ja että kuollutta ja lahoa puuta on enemmän. Nämä ominaispiirteet tarjoavat talousmetsiä parempia elinmahdollisuuksia monille eliölajeille.
Suomen metsäpinta-alasta suojeltuja metsiä on 12 prosenttia, mikä on yksi korkeimmista osuuksista Euroopassa. Pohjois-Suomessa osuus on 20 % ja Lapissa jopa 27 %. Etelä-Suomessa suojeltuja metsiä on 2 % prosenttia.
Suomessa on suhteessa eniten luonnonmetsiä Euroopassa. Näistä syntyy kansallispuistoja, luonnonpuistoja, erämaa-alueita ja muita luonnonsuojelualueita. Koko maata koskien luonnonmetsiä on alle 5 %.
Aarniometsiä sijaitsee kansallispuistoissa ja suojelualueilla, joilla liikkuminen on vaivalloista ilman polkuverkostoja. Luonnontilainen metsä voi näyttää rähjäiseltä ja hoitamattomalta, mutta se muistuttaa eniten sitä metsää, jota Suomessa oli ennen kuin ihminen saapui tänne.
Suomen metsäpinta-alasta suojeltuja metsiä on 12 prosenttia, mikä on yksi korkeimmista osuuksista Euroopassa. Pohjois-Suomessa osuus on 20 % ja Lapissa jopa 27 %. Etelä-Suomessa suojeltuja metsiä on 2 % prosenttia.
Suomessa on suhteessa eniten luonnonmetsiä Euroopassa. Näistä syntyy kansallispuistoja, luonnonpuistoja, erämaa-alueita ja muita luonnonsuojelualueita. Koko maata koskien luonnonmetsiä on alle 5 %.
Aarniometsiä sijaitsee kansallispuistoissa ja suojelualueilla, joilla liikkuminen on vaivalloista ilman polkuverkostoja. Luonnontilainen metsä voi näyttää rähjäiseltä ja hoitamattomalta, mutta se muistuttaa eniten sitä metsää, jota Suomessa oli ennen kuin ihminen saapui tänne.
Talousmetsä
Metsien monimuotoisuuden säilyminen luo pohjan metsien talouskäytölle ja niistä nauttimiselle. Monimuotoisuutta turvataan muun muassa metsälailla ja luonnonsuojelulailla. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista edistetään lisäksi metsien sertifioinnilla.
Puu on uusiutuva luonnonvara, jonka käyttö tarjoaa monia työn ja toimeentulon mahdollisuuksia. Metsiä hoidettaessa huolehditaan siitä, että uusia puita tulee kaadettavien puiden tilalle. Nuoria metsiä hoidetaan, jotta niistä tulee järeäpuustoisia arvokkaita metsiä.
Me kaikki voimme nauttia metsistä jokamiehenoikeuksien puitteissa marjastaen, sienestäen ja metsissä liikkuen.
Valtaosa suomalaisista metsistä on talousmetsiä, joissa puun käyttö, virkistymismahdollisuudet ja metsäluonnosta huolehtiminen on sovitettu yhteen.
Puu on uusiutuva luonnonvara, jonka käyttö tarjoaa monia työn ja toimeentulon mahdollisuuksia. Metsiä hoidettaessa huolehditaan siitä, että uusia puita tulee kaadettavien puiden tilalle. Nuoria metsiä hoidetaan, jotta niistä tulee järeäpuustoisia arvokkaita metsiä.
Me kaikki voimme nauttia metsistä jokamiehenoikeuksien puitteissa marjastaen, sienestäen ja metsissä liikkuen.
Valtaosa suomalaisista metsistä on talousmetsiä, joissa puun käyttö, virkistymismahdollisuudet ja metsäluonnosta huolehtiminen on sovitettu yhteen.
Metsien puulajit
Metsiä voidaan kuvata pääpuulajin perusteella, eli sen mukaan, mitä puulajia metsä varsinkin sisältää. Valtaosa Suomen metsien puista on mäntyjä ja kuusia. Männyt viihtyvät hyvin kuivahkoilla kangasmailla, jotka ovat usein valoisia ja avaria. Mäntymetsiä on reilusti yli puolet Suomen metsistä.
Kuusi on yleinen kangasmailla, jotka ovat reheviä ja ravinteikkaita. Kuusi on lähes yhtä yleinen puulaji kuin mänty.
Lehtipuista yleisin on koivu, joka kasvaa yleisesti sekapuuna männyn ja kuusen kanssa. Myös muita lehtipuita kasvaa yleisesti sekapuuna. Etelä-Suomen lehtomaisissa metsissä tavataan myös jaloja lehtipuita, jotka ovat täällä esiintymisalueensa pohjoisilla äärirajoilla.
Kangasmaiden lisäksi puita kasvaa soilla, joilla kasvupaikka sisältää varsinkin sammalten maatumisessa muodostunutta turvetta. Karuilla soilla kasvaa tyypillisesti mäntyä. Korpimetsissä pääpuulajina on varsinkin kuusi.
Kuusi on yleinen kangasmailla, jotka ovat reheviä ja ravinteikkaita. Kuusi on lähes yhtä yleinen puulaji kuin mänty.
Lehtipuista yleisin on koivu, joka kasvaa yleisesti sekapuuna männyn ja kuusen kanssa. Myös muita lehtipuita kasvaa yleisesti sekapuuna. Etelä-Suomen lehtomaisissa metsissä tavataan myös jaloja lehtipuita, jotka ovat täällä esiintymisalueensa pohjoisilla äärirajoilla.
Kangasmaiden lisäksi puita kasvaa soilla, joilla kasvupaikka sisältää varsinkin sammalten maatumisessa muodostunutta turvetta. Karuilla soilla kasvaa tyypillisesti mäntyä. Korpimetsissä pääpuulajina on varsinkin kuusi.
Euroopan metsäisin valtio
Suomi on maailman kymmenenneksi ja Euroopan metsäisin valtio.
Vuonna 2018 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 23,4 miljardia euroa.
Metsäteollisuuden tuotanto luo toimeentuloa ja vientituloja ja tarjoaa laajoja mahdollisuuksia fossiilisten materiaalien korvaamiseen uusiutuvalla puuraaka-aineella.
Käynnissä on monia lupaavia tutkimus- ja kehittämishankkeita metsien tarjoamien mahdollisuuksien laajentamiseksi. Puun nykymuotoisen käytön lisäksi selvitetään metsien ihmisen hyvinvoinnille tarjoamien muiden tuotteiden ja palveluiden mahdollisuuksia, kuten puun sisältämien ainesosien käyttämistä mm. lääkkeiden valmistukseen.
Metsät tarjoavat elämisen edellytyksiä. Luonnolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Metsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, jotka ylläpitävät elämisen mahdollisuuksia myös metsien ulkopuolella.
Vuonna 2018 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 23,4 miljardia euroa.
Metsäteollisuuden tuotanto luo toimeentuloa ja vientituloja ja tarjoaa laajoja mahdollisuuksia fossiilisten materiaalien korvaamiseen uusiutuvalla puuraaka-aineella.
Käynnissä on monia lupaavia tutkimus- ja kehittämishankkeita metsien tarjoamien mahdollisuuksien laajentamiseksi. Puun nykymuotoisen käytön lisäksi selvitetään metsien ihmisen hyvinvoinnille tarjoamien muiden tuotteiden ja palveluiden mahdollisuuksia, kuten puun sisältämien ainesosien käyttämistä mm. lääkkeiden valmistukseen.
Metsät tarjoavat elämisen edellytyksiä. Luonnolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Metsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, jotka ylläpitävät elämisen mahdollisuuksia myös metsien ulkopuolella.
Suomen pinta-alasta
yli 70 %
on metsää.
1 174 400 Google-hakua
Yhdestä tietokoneella tehdystä Google-hausta on laskettu aiheutuvan 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Yhden puun sitomalla hiilidioksidin määrällä voi etsiä hakukoneesta lähes kaikkien maapallolla listattujen hyönteislajien nimet.
Yksi puu, kolme puhelinta
iPhone Pro 13 -puhelimen päästöt koko sen elinkaaren aikana ovat 69kg hiilidioksidiä. Yksi puu voi
elinaikanaan sitoa kolmen puhelimen päästöt.
elinaikanaan sitoa kolmen puhelimen päästöt.
117 hampurilaispihviä
Yhden ison hampurilaispihvin tuottamisesta syntyy noin 2 kg hiilidioksidipäästöjä. Yksi puu sitoo elinaikanaan itseensä 117 pihvin verran päästöjä.
33 t-paitaa
Puuvillaisen t-paidan valmistus aiheuttaa keskimäärin 7 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Yksi puu voi elinaikanaan sitoa 33 t-paidan tuotannosta aiheutuvat päästöt.
Keikan päästöt
Sunrise Avenuen rock-konsertin hiilidioksidipäästöt vuonna 2012 Wienissä olivat 4 tonnia. 17 puuta voi elinaikanaan sitoa saman verran hiilidioksidia.
1567 km automatka
Henkilöauto tuottaa keskimäärin 150 grammaa hiilidioksidipäästöjä ajokilometriltä. Yksi puu sitoo 55 vuoden aikana noin 235 kg CO2. Yhden puun sitomalla päästömäärällä voisi siis ajaa vaikka Hangosta Nuorgamiin.
Mikä ihmeen hiilinielu?
Metsät, eli puut, maapohjat ja niitä ympäröivä kasvusto, ovat tutkitusti tehokkain tapa luoda hiilinieluja. Katso, miten puut pärjäävät taistelussa aiheuttamiamme päästöjä vastaan.
Taimiteko-toiminta työllistää nuoria taimien istuttamiseen. Taimiteko on hyvä teko ilmaston puolesta.
Tavoitteena 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä
jalkapallokenttää vastaava alue
10 000 hehtaaria tarjoaa nuorille 200 000 tuntia työtä
koulupäivää vastaava aika
Metsä on cool!
Monet tunnetut henkilöt ovat jo löytäneet metsän, joillekin se on sijoitus, toiselle uusi ura.
Lauran ajatuksia metsistä ja kaikesta niihin liittyvästä.
Pihkassa -blogi
Roope Tonterista metsuri
Kolminkertainen maailmanmestari kouluttautuu metsuriksi, omaa metsää on jo kymmeniä hehtaareita
Tubettajien metsähaaste
Ylen Metsähaaste-sarja vei suosikkitubettajat metsään. Sarjaa on tuotettu vuodesta 2017 ja se on palkittu Kultaisella Venlalla.
Metsä vaikuttaa, miten minä vaikutan?
Jokainen voi omalla toiminnallaan hillitä ilmastonmuutosta. Meillä on sinulle kolme helppoa ja toimivaa tapaa vaikuttaa.
1
Vältä turhia hankintoja
Jokainen ostopäätös on ratkaisu, joka vaikuttaa tuotteiden valmistukseen, kuljetukseen, jätehuoltoon ja käytettyyn energiaan. Vältä turhaa kuluttamista ja hanki kestävämpiä ja kestävämmin valmistettuja tuotteita.
2
Liiku fiksummin
Polkupyörä, kävely ja luonnossa liikkuminen ovat loistavia tapoja oppia ympäristön merkityksestä ja vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Suosi julkista kulkuneuvoa, mikäli se on mahdollista.
3
Jaa ja hanki tietoa
Ota selvää hankintojesi ja tekemistesi ilmastovaikutuksista. Kun saat tietoosi kiinnostavia asioita tai löydät kestäviä ratkaisuja, jaa ne ystävillesi.
Kyllä maailma muuttuu, yksi taimi kerrallaan
Istuta oma taimi ja seuraa sen matkaa ja merkitystä.
Siemenet kerätään puista tai karistetaan kävyistä ja ne istutetaan kasvihuoneolosuhteissa.
Siemenistä tuotetaan taimia
1-2 vuoden ikäiset taimet istutetaan noin 2 metrin etäisyydelle toisistaan.
Taimet istutetaan käsin, yksi nuori pystyy istuttamaan noin 300 taimea päivässä.
Taimet istutetaan
Taimen kasvaessa metsää hoidetaan ja parhaille taimille annetaan metsänhoidossa lisää tilaa kasvaa.
Puu kasvaa keskimäärin 30cm vuodessa 80 vuoden kasvuaikana.
Taimesta puuksi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä noin 100 000 hehtaaria ei-aktiivisessa käytössä olevia maa-alueita, jotka soveltuisivat metsitettäväksi. 100 000 hehtaaria tarkoittaa noin 200 miljoonaa taimea.
200 miljoonaa puuta
Suomen fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin.
Puhdasta ilmaa
1/4 Vedenkestävä puukomposiitti
Woodion kehittämä täysin vedenkestävä massiivipuukomposiitti on helposti työstettävä ja kaunis materiaali, jolla on paljon samoja ominaisuuksia kuin keramiikalla. Puukomposiitti on ekologinen vaihtoehto, joka voidaan käytöstä poiston jälkeen hyödyntää energiana, toisin kuin keramiikkajäte.
2/4 Rannekellot kestävästä puumateriaalista
Puu on kevyt, lämmin ja ennen kaikkea uusiutuva, ekologinen materiaali jokapäiväisiin käyttö- ja designesineisiin. Monikäyttöisenä ja kestävänä materiaalina puulla voidaan korvata monia uusiutumattomia materiaaleja, kuten muovia ja metallia, kohteissa joissa sitä ei aiemmin ole totuttu näkemään.
3/4 Puupohjainen lasinkirkas pakkausmateriaali muovin korvaamiseen
Puupohjainen innovaatio, Woodly-materiaali, on maailman ensimmäinen lasinkirkas pakkausmateriaali, jonka tuotanto on skaalattavissa, ja joka taipuu eri käyttötarkoituksiin yhtä joustavasti kuin perinteinen öljypohjainen muovi.
4/4 Puukuitulanka - ympäristöystävällinen vaihtoehto puuvillalle ja keinokuiduille
Suomessa käytetään tällä hetkellä vuosittain noin 70 miljoonaa kuutiota puuta. On arvioitu, että kestävästi voitaisiin käyttää jopa 100 miljoonaa kuutiota. Mikäli tämä erotus, eli noin 20–30 miljoonaa kuutiota puuta, jalostettaisiin Spinnovan teknologian avulla langaksi, voitaisiin sillä korvata noin 20 prosenttia koko maailman puuvillan tuotannosta.
Tulevaisuus voi mennä metsään!
Katso, mitä kaikkea puu voi meille tuottaa. Tiesitkö, että nämäkin asiat syntyvät puusta?
Hei, miltä sinusta nyt tuntuu?
Kerro mihin suuntaan metsäretkemme on vienyt suhtautumistasi ilmastonmuutokseen ja mitä tunteita tieto puiden vaikutuksista on herättänyt.
HUONOMMALTA
PAREMMALTA
Auttoiko tämä sivusto ymmärtämään puiden ja ilmastonmuutoksen sekä omien tekojen yhteyttä ja merkitystä?
Paremmalta
Loistavaa. Nyt voit lähteä reippaasti tekemään arjessasi kestävämpiä valintoja. Asioita on helpompi seurata, kun epävarmuus alkaa hävitä ja oma sekä ympäristön rooli selkeytyä.
Samalta
Hyvä, jos tämä oli jo entuudestaan tuttua. Muista seurata kehitystä ja uusia keksintöjä, ne voivat tarjota sinulle valoisan tulevaisuuden vaikka metsien ja puiden parissa.
Huonommalta
Joskus työ ja toimet, joita ilmastonmuutoksen torjunta vaatii, voivat olla hankalia ja turhauttavia. Älä huoli, hanki lisää tietoa ja keskustele asiasta kavereiden ja vanhempien kanssa.
Vuoden 2021 It’s about taimi -koulukiertueella nuoret pääsivät istuttamaan virtuaalisia taimia. 4H istutti kiertueen yhteydessä yhden taimen jokaista somessa jaettua postausta ja verkkosivun klikkausta kohti. 2 000 taimea istutettiin Virroille, Tuuranevaan kesällä 2022. Suuri kiitos kaikille taimia istuttaneille!
2000 istutettua taimea tarkoittaa:
Istutetut taimet sitovat 55 vuoden aikana noin
tonnia hiilidioksidia
Tarjoaa istutustöitä nuorille yhteensä
tuntia
Sidottu hiilidioksidimäärä vastaa yhteensä
suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä
Työmme toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
SDG:t (Sustainable Development Goals) ovat YK:n vuonna 2016 luoma malli, jolla maapallon kehitys saadaan käännettyä ihmisten, ympäristön ja talouden kannalta kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä.
Alatavoite 12.2 Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö.
Alatavoite 13.3 Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.
Alatavoite 15.2 Edistää vuoteen 2020 mennessä kaiken tyyppisten metsien kestävien hoitomenetelmien käyttöönottoa, pysäyttää metsäkato, ennallistaa turmeltuneita metsäalueita ja lisätä maailmanlaajuista metsitystä merkittävästi. Alatavoite 15.2.1 sertifioidun metsäpinta-alan kehitys
Opi lisää 4H-akatemiassa
Yhteistyössä
